Kissa - tuo saatanan luoma otus. Millaista on elää kissan kanssa? No minäpä kerron sinulle. Tämä on toki vain tietyntyyppisten kissojen kirous, sellaisten, jotka ovat tulleet omistajaansa... ovat siis omapäisiä ja tietävät, mitä haluavat. No joka tapauksessa, TÄLLAISEN kissan kanssa eläminen on mielenterveyttä koettelevaa puuhaa. Kuinka monta kertaa oletkaan sanonut, ärähtänyt, anellut: "Lopeta, EI, tuhma katti, EI, EI, EI, NYT LOPETA!" täysin tuloksetta. Sitä huomaa kerta toisensa jälkeen, monta kertaa päivässä sanovansa ääneen: "Lo-pe-ta nyt (huutaminen, hyökkäileminen, maton/sängyn repiminen), mä en keeesssttttttääää sua enää, IHAN OIKEESTI..." Vaikka tiedostat, ettei katti tajua hölkäsenpöläystä avautumisestasi, avaudut joka tapauksessa.

Nukkumaanmeno on aina oma haasteensa. Kun sinä haluat nukkua ei kissa ole samaa mieltä. Olet saanut itsesi oikein mukavaan asentoon, kunnes... MMMOAAAAAUUUUUU, MMMMAAAAAAAUUU, MMOOOOOOOUUUUU, NNAAAAAAUUU *epämääräinen puuskahdus* MMMAAAAAAAAAAAAAAAAAAUUUUUUUUU, MMMMOOOOOOOAAAAAAAUUUUU... Pointti tuli selväksi???

Kissalla on milloin mikäkin "hätänä", vaikka oikeasti se on vain vittumainen huutaja yön pimeydessä. Kissa kokee tarpeelliseksi ilmoittaa, että AUUUUUUUUUU, nyt paska puskee ulos perärööristä, auuuuuuuu, vaikka hiekkalaatikko on putsattu ja voisin tehdä tarpeeni sinne niin fiksumpaa lienee huutaa, auuuuuuuuuuuuu, mauuuuuuuuu, mouuuuuuuuuu! 

Ja sitten kun tarpeet on VIHDOIN ja VIIMEIN tehty, voikin - mitäs muuta kuin jatkaa ulvomista. Tässä kohtaa olet ehkä noussut kymmenennen kerran ylös sängystä avautumaan kissalle ja mennyt sen jälkeen takaisin sänkyyn mukavaan asentoon. Mitä tekee KISSA? Makaat noin viisi sekuntia tyytyväisenä sängyssä kunnes katti hyökkää kimppuusi ja joudut jälleen unohtamaan nukkumisen. Siirrät katin jalkopäähän, mutta se perkele tulee heti takaisin. Se pyörii naamasi välittömässä läheisyydessä, kinuaa huomiota ja paijausta, välillä myös puraisee ja/tai raapaisee. Kun liikutat jalkojasi yrittäessäsi saada optimaalisen hyvän uniasennon, näkee kissa tässä hauskan yöllisen leikin ja hyökkää jalkojesi kimppuun. Pian se on jo sujauttamassa tassujaan peiton alle jotta saisi paremman otteen saaliistaan.

Vaikka kissa on saatanallinen otus, ei sekään ole väsymätön duracell. Jossain vaiheessa katti luovuttaa, ottaa mukavan asennon ja simahtaa. Tässä vaiheessa on e r i t t ä i n  tärkeää olla tekemättä ainuttakaan äkkinäistä ääntä ja/tai liikettä, ettei otus herää hetkeen.

Tosin tässä vaiheessa olet jo saanut heittää hyvästit omille unillesi. 

Jostain kumman syystä tällaiset renttukissat ovat kaikesta huolimatta niin perkeleen ihastuttavia otuksia. Onhan tasaisen tavallinen ihminenkin TYLSÄ... Sama lienee kissan kanssa. Kun tällainen renttukissa tulee kerran vuodessa makaamaan rintakehäsi päälle eikä edes yritä raadella sinua, on syytä olla iloinen koko loppupäivän ajan. Kissan pieniä ystävällisiä eleitä arvostaa niin paljon, kun tietää millainen hullu se osaa halutessaan olla.

Hyvää päivänjatkoa faneille ja hyviä unia vieressä uinuvalle kissulille!